VALTUUSTOALOITTEET 2021-2025
3.2.2025 Valtuustoaloite tuulivoimaloiden sijoittumisperiaatteista
Ylöjärvellä ei ole vielä tehty tuulivoimaloille ohjeistusta tuulivoimaloiden sijoittumisperiaatteista kaavoitusta ja rakentamista varten.
Eduskunnan käsittelyssä olevassa alueidenkäyttölaissao n tulossa ohjeistusta tuulivoimaloille, mutta kuntatasolla meidän täytyy reagoida siihen nyt, kun tuulivoimatoimijat ovat aktiivisesti toteuttamassa hankkeita Ylöjärvellä. Tilanne on muutoin kaavoituksen ja rakentamisen suhteen liian tulkinnanvarainen ja aiheuttaa ongelmia.
Muissa kunnissa asian suhteen on oltu aktiivisia ja laadittu ohjeistus kaavoituksen ja rakentamisen suhteen. Meidän pitää myös laatia ohjeistus, joka on selkeä eikä aseta tulkinnanvaraa. Ohjeistukseen esitämme seuraavia vähimmäisvaatimuksia. Vaatimukset eivät koske kiinteistökohtaisia pientuulivoimaloita.
Tuulivoimalan suurin kokonaiskorkeis ei saa ylittää 260 metriä ja minimietäisyys vakituiseen- tai loma-asutukseen pitää olla vähintään 2000 metriä. Asumattomalla kiinteistöllä etäisyyden voi pienentää 1000 metriin kiinteistön omistajan ja tuulivoimatoimijan keskinäisellä sopimuksella. Melun määrä ei saa ylittää 35 dBA määrää loma- tai asuinrakennuksen ulkotiloissa. Tuulivoimalalle on aina haettava ympäristölupa. YVA-menettely on tehtävä aina, jos voimaloita on 5 tai enemmän. Tuulivoimatoimijan tulee esittää tuulivoimaloita koskevat purkuvakuudet ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Suomen Katajan valtuustoryhmä
Keskustan valtuustoryhmä
3.2.2025 Valtuustoaloite kantatilatarkastelun käytöstä luopumisesta
Ylöjärven kaavoituksessa maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatetta on käytännössä toteutettu noudattamalla ns. kantatilaperiaatetta. Kantatilaperiaatteen avulla selvitetään, millainen kiinteistöjaotus alueella on vallinnut vuoden 1959 rakennuslain voimaan tullessa. Tämän lähes 60 vuoden takaisen tilajaotuksen puitteissa tarkastellaan, paljonko sovituilla perusteilla laskettavia rakennuspaikkoja kullekin tilalle tulisi. Näin selvitetään, onko kantatilalle kuuluvat rakennuspaikat jo käytetty vai onko niitä vielä jäljellä. – Jos ”kantatilan” kaikkien rakennuspaikkojen katsotaan tulleen rakennetuiksi, on hakijalta evätty poikkeus- tai rakennuslupa sillä perusteella, että luvan myöntäminen loukkaisi maanomistajien tasapuolista kohtelua.
Kantatilatarkastelua kaavoituksessa tai kantatilaperiaatteessa käytettyä vuotta (1959) ei määritellä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kyseessä on vain vanha maan tapa. Vuoden 1959 jälkeen maanomistajuus on siirtynyt useissa tapauksissa jopa neljänteen polveen ja kantatiloja on lohkottu, jolloin ei ole kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta kovin oikeudenmukaista tarkastella esimerkiksi 50 vuotta sitten toisten maanomistajien tekemiä tonttikauppoja. Kantatilaperiaatteen mekaaninen käyttö voi pahimmillaan johtaa hyvän suunnittelun sijaan yhdyskuntarakenteen pirstaloitumiseen entisestään. Kylissä rakentamisen sijoittuminen järkevästi kylärakenteeseen luontaisesti sopiville ja rakentamiseen hyvin soveltuville paikoille tulee olla merkittävästi vaikuttavampi tekijä rakennuslupien myöntämisessä.
Viime vuonna naapurikunnassamme Hämeenkyrössä väestö kasvoi vielä 20 hengellä, mutta Tampereen rajanaapurinakin Ylöjärven väestönkasvu oli enää vain 4 henkeä. Tämä on huolestuttava trendi ja tilanne vaatii nopeita korjausliikkeitä Ylöjärven kaupungin houkuttelevuuden lisäämiseksi uuden kodin paikkaa etsivien keskuudessa. – Hämeenkyrössä on oltu ajan hermolla ja 7.10.2024 Hämeenkyrö päätti luopua kokonaan emätilatarkastelusta 1.1.2025 alkaen, jotta kunnan kasvun mahdollistetaan jakautuvan ympäri Hämeenkyröä, mikä tuonee kuntaan myös lisää asukkaita.
Esitämme, että Ylöjärven kaupunki poistaa kaavoituksessa käytettävän rakennuslupia määrittävän kantatilaperiaatteen käytön välittömästi ja että tämä otetaan huomioon Ylöjärven kaupungin rakennusjärjestyksen uudistamisessa.
Keskustan valtuustoryhmä
Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Suomen Katajan valtuustoryhmä
18.3.2024 Valtuustoaloite nuorisotilojen aukioloaikojen lisäämiseksi
Ylöjärven Perussuomalaisten valtuustoryhmä on saanut nuorilta toivomuksia, että nuorisotilojen aukiolopäiviä lisättäisiin.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä toivoo ripeää selvitystä, miten tämä olisi mahdollista toteuttaa. Olisiko esimerkiksi mahdollista tarjota osa-aikaisille nuorisotilojen työntekijöille lisää työtunteja?
Perussuomalaisten Ylöjärven valtuustoryhmä
14.11.2022: Valtuustoaloite kriisinhallintaveteraanikortin huomioimisesta Ylöjärven kaupungin liikunta- ja kulttuuripalveluissa
Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät Yhdistyneiden kansakuntien UNEF-operaatioon Suezille 10.12.1956. Tämän jälkeen lähes 50.000 suomalaista on palvellut yli viidessäkymmenessä rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa Lähi-idässä, Afrikassa, Aasiassa ja Balkanilla. Suomalaisia rauhanturvaajia toimii YK:n, Naton ja EU:n operaatioissa ympäri maailmaa.
Rauhanturvaoperaatiot ovat tukeneet kriisialueiden vakauttamista ja neuvotteluratkaisun saavuttamista. Myös rauhanvälityksellä on ollut merkitystä monilla kriisialueilla.
Eduskunta päätti vuonna 2016, että rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtävissä palvelleille henkilöille myönnetään kriisinhallintaveteraani-status.
Osoituksena kriisinhallintaveteraanin statuksesta kaikki kriisinhallintaveteraanit saivat puolustusministeriön organisoimana valtion myöntämän kriisinhallintaveteraanikortin.
Suomessa on tällä hetkellä lukuisia yrityksiä joiden palveluista kriisinhallintaveteraanit saavat alennuksia kriisinhallintaveteraanikortilla. Myös moni kaupunki ja kunta on lähtenyt tähän mukaan.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että Ylöjärven kaupunki ryhtyy valmistelemaan kriisinhallintaveteraanien huomioimista siten, että liikunta- ja kulttuuripalveluissa kriisinhallintaveteraanikortti noteerataan samaan alennusluokkaan varusmieskortin kanssa.
Perussuomalaisten Ylöjärven valtuustoryhmä
2.5.2022: Aluevaltuustoaloite Pirkanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun laadun parantamiseksi
Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän Kananojan ja Ruuskasen selvitystyön loppuraportin (2019) mukaisesti siten, että koko hyvinvointialueella lastensuojelun laatu nostetaan loppuraportin vaatimalle tasolle.
Lastensuojelun laatu on ollut koko Suomen mittakaavassa vuosikymmeniä huolestuttavalla tasolla. Tätä huolta on nostettu erityisesti vaalien alla toistuvasti esiin, mutta toimet tilanteen korjaamiseksi ovat monessa kunnassa jääneet tosiasiallisesti toteuttamatta. Allekirjoittaneiden mielestä on varsin häpeällistä jättää suomalaisen yhteiskunnan haavoittuvin ihmisryhmä auttamatta. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksessa korostetaan juuri lapsen edun ensisijaisuutta. Lastensuojelutarpeessa olevat lapset ovat usein monen inhimillisesti ymmärrettävän tragedian uhreja ja he aivan erityisesti tarvitsevat apuamme.
Loppuraportissa nousee korjattavaksi mm. lastensuojelun asiakasperheiden päihde- ja mielenterveyspalveluiden riittämättömyys, sosiaalityöntekijöiden liiallinen asiakasmäärä, lapsen osallisuus omassa asiassaan, liian vaihtuvat lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät, sijaishuollon valvonta, tutkitun tiedon hyödyntäminen ja osaamisrakenteen muutostarve sekä lisäkoulutusmahdollisuudet.
Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat tavallisia lastensuojelutarpeen taustatekijöitä. Useissa selvityksissä on todettu lastensuojeluperheiden saavan riittämättömästi hoitoa edm. ongelmiin. Tämä johtaa hoidon puutteen seurauksena pahimmillaan jopa lasten huostaanottoihin. Huostaanotto on erittäin kallis tapa auttaa lasta. Päihde- ja mielenterveyshoito on turvattava jatkossa asiakaslapselle ja hänen huoltajilleen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää jälki- ja sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen turvaamiseen ja syrjäytymisen estämiseen.
Pirkanmaallakin lastensuojelu kärsii työvoimapulasta. Henkilöstön sitouttamisessa ammattiliitto Talentian tekemän selvityksen mukaan ovat keskeisiä asiakasmäärä/sosiaalityöntekijä, palkka ja koulutusmahdollisuudet. Kananojan raportissa (ehdotus 46) ehdotetaan sijaispoolin perustamista lastensuojelun sosiaalityöntekijöille.
Lisäksi (ehdotus 29) ehdotetaan lastensuojelutyön osaamistarpeiden analysointia ja pilotointia arvioidun monipuolisemman osaamisrakenteen avulla. Tässä esimerkiksi Ylöjärven kaupunki olisi erinomainen pilotointialue, koska lastensuojelun asiakasmäärät per sosiaalityöntekijä on saatu jo korjattua kohtuulliselle tasolle. Ylöjärvellä syksyllä 2022 perustettavaan perheintensiiviyksikköön palkataan aikuispsykiatri, lastenpsykiatri, psykologi, toimintaterapeutti ja psykiatrisia sairaanhoitajia erityisesti lastensuojelun työtä tukemaan. Lastensuojelun laatua heikentävät epäkohdat on ansiokkaasti kerätty STM:n Kananoja & Ruuskasen loppuraporttiin (Selvityshenkilön ehdotukset lastensuojelun toimintaedellytysten ja laadun parantamiseksi).
Toivomme, että Pirkanmaan hyvinvointialueella tehdään tähän raporttiin pohjautuva toimintasuunnitelma. Valiokuntavalmistelussa tulisi perehtyä tarkasti koko raporttiin. Lastensuojelun laadusta tulisi kerätä myös kuntakohtaista tilastotietoa jo vuodelta 2022, jotta seurantavertailu alueen sisälläkin on mahdollista hyvinvointialueella jatkossa. Kustannusvaikuttavuustietoa tulee kerätä pitkäjänteisesti ja hyödyntää onnistuneita pilotteja koko alueella.
Tiedetään, että lastensuojelun laadun parantaminen katkaisee ylisukupolvista syrjäytymistä ja tuottaa työkykyisiä ja terveempiä aikuisia yhteiskuntaan puhumattakaan inhimillisen kärsimyksen vähentämisestä. Lastensuojelun kehittämisellä voidaan vaikuttaa merkittävästi lastensuojelun kustannuksiin ja välttää kaikista kalliimpia toimenpiteitä, kuten huostaanottoja. Lainsäädäntö pyrkii korjaamaan lastensuojelun asiakasmääriä asettamalla asiakasmitoituksen, mutta sen noudattamista on valvottava ja muut raportin esille nostamat asiat on korjattava koko Pirkanmaan hyvinvointialueella.
Pirkanmaalla 2.5.2022
Erja Pelkonen
aluevaltuutettu
Muut aloitteen allekirjoittajat:
Sami Kymäläinen
Lisa Wesin
Arto Grönroos
Lassi Kaleva
Janne Ojala
Miia Kinnari
Miko Bergbom
Matti Heinämäki
Mauri Heiska
Veijo Niemi
Veli-Matti Ahtiainen
Joakim Vigelius
Janne Prihti
Veikko Vallin
Sirpa Pursiainen
Riitta Kuismanen
Sari Tanus
Tiina Wesslin
9.5.2022 Valtuustoaloite aurinkopaneelien hankkimiseksi Ylöjärven kaupungin uusien koulurakennusten sekä muiden kiinteistöjen sähkön käytön tukimuodoksi
Ylöjärvellä on alkamassa kolmen uuden koulun suunnittelu ja toteutus. Jo suunnitteluvaiheessa kannattaa ottaa huomioon mahdollinen aurinkopaneelien käyttö. Tämä tarkasteluperiaate on hyvä ottaa käyttöön kaikissa tulevissa kaupungin saneeraus- ja uudisrakennuskohteissa. Sähköenergian kallistuessa aurinkopaneelit tarjoavat mahdollisuuden tasapainottaa voimakkaiden hintapiikkien aiheuttamaa epävarmuutta talouden pidossa. Ne tuovat osaltaan sähköenergiaan omavaraisuutta ja tukevat kriittisissä tilanteissa paikallista sähköverkkoa.
Aurinkopaneelit myötävaikuttavat Ylöjärven imagoon luonto- ja ympäristöarvoja kunnioittavana Hinku -toimijana. Pelkät korulauseiset puheet strategiasta eivät kanna pitkälle. Vasta todellisilla teoilla saavutetaan mainetta ja kunniaa.
Perussuomalaisten Ylöjärven valtuustoryhmä
7.3.2022: Valtuustoaloite Ylöjärvi vetyteknologian kärkikunnaksi
Ylöjärven Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää Ylöjärven kaupungin autonkannan asteittaista vaihtoa vetyä käyttäviin polttokennoautoihin. Samalla laajennetaan Tredun kanssa koulutuskeskus Valon autoalan ammatillista koulutusta vetyajoneuvojen huoltoon ja korjaamiseen.
Tarjotaan myös soveltuvalle toimijalle polttoaineen jakelupisteelle paikka Valon läheltä vihreän vedyn myymiseen. Jakelupisteestä olisi myös silloin mahdollista kaupungin lisäksi muiden tienkäyttäjien ostaa polttoainetta samoin kuin käyttää ammattikoulun huoltopalveluja.
Tämä tukisi vahvasti yhdessä linjaamaamme HINKU -strategiaa ja nostaisi Ylöjärven vetyteknologian edelläkävijäksi Suomen kunnista. Tähän on myös tarjolla erilaisia hanketukia, koska energiatalous on yksi kärkiteemoista ja varsin tärkeässä asemassa tulevaisuudessa koko Euroopan laajuisesti.
Meillä on nyt mahdollista toteuttaa teknologinen harppaus yritysten kanssa yhteistyössä. Siihen sisältyisi ajoneuvojen hankinta ja siihen liittyvän ammatillisen koulutuksen muodostaminen. Tulevaisuudessa Ylöjärvi ja sitä ympäröivä Pirkanmaa olisi yrityksille vetykäyttöisen ajoneuvotekniikan ja siihen koulutetun henkilöstön vetovoimainen kunta, joka houkuttelisi eri alojen toimijoita.
Meillä täällä kehittyisi vihreän vedyn teknologiasta, varastointiratkaisuista ja ajoneuvotekniikasta alan yritysten terävin kärki ja kehitys.
Pirkanmaalla on mm. Pirkanmaan Liitto linjauksessaan huomioinut vetyenergian käytön liikennetarkoituksiin osana vihreää siirtymää. Pirkanmaa sekä muu Suomi on muuhun EU-alueeseen verrattaessa nyt takamatkalla, joka meidän täytyy kuroa umpeen. Muualla Euroopassa on ollut jo vuosia toimiva vedyn jakeluverkosto, vetyautojen toimivat markkinat ja huoltoverkosto.
Meillä on tällä hetkellä akkuteknologialla varustetut sähköautot, joka on luonnonvarojen käytön, sähköverkkojen ja maantieteellisten etäisyyksien osalta huono ratkaisu katsottaessa tulevaisuuteen. Akkuteknologia ei myöskään tue raskaan liikenteen tarpeita, jotka täytyy tulevaisuudessa vahvasti huomioida.
Ollaan Ylöjärvellä edelläkävijöitä ja toteutetaan se mistä muualla haaveillaan.
Perussuomalaisten Ylöjärven valtuustoryhmä
7.2.2022: Valtuustoaloite Asuntila Siivikkala tieyhteyden suunnittelun nopeuttamiseksi
Ylöjärven Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää Mapston 316 kohdan käsittelyn Asuntila-Siivikkala tieyhteyden suunnittelun siirtämistä vuodelle 2023. Perusteena itäisen ohitustien välttämätön tarve kaupungin keskustan liikenteen helpottamiseksi sekä tulevaisuudessa sujuvan joukkoliikenteen kehittämiseksi. Tielinjauksista on olemassa suunnitelmia vuodelta 2008, jolloin tarve tieyhteydelle on jo tiedostettu.
Perussuomalaisten Ylöjärven valtuustoryhmä
13.12.2021: Valtuustoaloite kaupungin ranta-alueiden kaavoituksesta omakotitonteiksi Kurussa ja koko Ylöjärven alueella
Ylöjärven Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää Kurussa kaupungin omistamista maista rantatonttien kaavoitusta myyntiin liitteenä olevan luonnoksen mukaan.
Tontteja muodostuisi tällä esityksellä 32 kpl, joista 29 kpl olisi rantatontteja ja 3 kpl rannan tuntumassa järvinäkymällä. Tontit myytäisiin tarjouskaupalla. Jokaisella tontilla olisi kuitenkin pohjahinta.
Tavoitteena on vakituisten asukkaiden saaminen Kuruun ja väestötappion kääntäminen väestökasvuksi. Vetovoimatekijänä Kurussa on ranta, jonka jalostamista asuinkäyttöön pitää hyödyntää.
Kurun lisäksi tulisi selvittää ja hyödyntää rantatontit koko kaupungin alueelta.
Perussuomalaisten Ylöjärven valtuustoryhmä