Maahanmuuton kustannusselvitys torso – Sami Savio

Maahanmuuton kasvaneet kustannukset pohdituttavat kansalaisia. Perussuomalaisten vaatimuksesta Sipilän hallituksen ohjelmaan sisällytettiin kirjaus maahanmuuton kustannusten ja vaikutusten selvittämisestä. Kirjaukselle asetetut odotukset kasvoivat yhä suuremmiksi syksyn 2015 maahanmuuttokriisin myötä.

Maahanmuuton kustannusselvityksen laadinta kesti odotettua pidempään, mutta sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi sen lopulta viime joulukuussa. Julkaisu sai vähän julkista huomiota jääden runsaasti keskustelua herättäneen aktiivimallin varjoon.

Valitettavasti selvitys ei tarjoa vastausta kysymykseen maahanmuuton vuotuisista kokonaiskustannuksista, vaan lähinnä kokoaa yhteen aiempaa tutkimustietoa. Se osoittaa humanitaarisen maahanmuuton aiheuttavan merkittävää painetta Suomen julkiselle taloudelle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Selvityksessä todetaan maahanmuuttajien muodostavan hyvin epäyhtenäisen joukon ja tarkastellaan julkisen talouden nettovaikutuksia maahanmuuttajaryhmittäin.

Sen mukaan Suomen kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä vain saksalaiset maksoivat vuonna 2011 enemmän veroja kuin saivat tulonsiirtoja ja käyttivät julkisia palveluita.

Toisaalta esimerkiksi Somaliasta tai Irakista muuttaneen työikäisen henkilön vastaava keskimääräinen julkisen talouden nettovaikutus oli vuodessa noin 13 000 euroa negatiivinen. Silti moni odotti selvityksen tarjoavan tuoreempia lukuja.

Selvityksen mukaan maahanmuuttajien heikko työllistyminen aiheuttaa vakavia ongelmia kansantaloudelle. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) viittasi siihen ehdottaessaan yleistä tasoa matalamman palkan maksamista työntekijöille, joiden osaaminen on puutteellista.

Massatyöttömyydestä huolimatta Orpo on myös vaatinut työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä työvoimapulaan vedoten.

Valtiovarainministerin epäjohdonmukainen keinovalikoima voi pahimmillaan johtaa halpatyömarkkinoiden syntymiseen. Se olisi vain harvojen ja valittujen etu. Sitä vastoin Kanadan ja Australian esimerkit osoittavat, että korkeasti koulutetut maahanmuuttajat voivat tarjota kansantaloudelle piristysruiskeen.

Tämä kannattaa muistaa Suomen maahanmuuttopolitiikan tulevia suuntaviivoja pohdittaessa.

Sami Savio

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu

Julkaistu Tamperelaisessa 31.1.2018

Piditkö lukemastasi? Jaa sisältö sosiaalisessa mediassa