Karhe ansaitsee uuden koulurakennuksen – Tomi Saaristo
Karhen koulun sisäilmaongelmien ja huonokuntoisuuden paljastuttua, on aihe koulun tulevaisuudesta noussut esiin monessa eri foorumissa. Mielipiteitä on kuulunut monesta suunnasta. Yksi haluaa säilyttää vanhan, toinen haluaa uuden, kolmas siirtokelpoisen rakennuksen ja joku ehkä myös lopettaa koko koulun tai kaikkea näiden väliltä.
Fakta on se, että opetusta nykyisessä koulurakennuksessa ei voida enää jatkaa tulevalla syyslukukaudella. Uudet opetustilat on järjestettävä joko Karhelle tai vaihtoehtoisesti koulun oppilaita aletaan kuljettamaan muihin Ylöjärven kouluihin. Perussuomalaisten ryhmässä on alusta alkaen vallinnut yksimielisyys siitä, että opetuksen tulee ehdottomasti jatkua Karhella. Myös muissa valtuustoryhmissä on ollut samantapaisia ajatuksia, eikä onneksi ainakaan omiin korviini ole kuulunut ajatusta siitä, että joku päättäjistä haluaisi lopettaa Karhen koulun. Tämä on tullut myös selväksi niin teknisen lautakunnan, kuin kaupunginhallituksen kokouksissakin, joissa yksikään osallistuja ei ole esittänyt koulun lakkauttamista.
Koulurakennuksen huonokuntoisuuden tultua esiin, asian ratkaisulle tuli hoppu, jotta Karhen koulun oppilaille voitaisiin turvata opetus myös seuraavan syyslukukauden alkaessa. Teknisen lautakunnan kokouksen esityslistalle asia tuli 16.3. Kävimme kokouksessa asiasta pitkän keskustelun ja punnitsimme erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Lautakunta päätyi yksimielisesti ratkaisuun, jossa Karhelle rakennetaan kokonaan uusi koulurakennus sekä uusi liikuntasali. Vaihtoehtoina olivat myös uusi koulurakennus ja vanhan liikuntasalin säilyttäminen, vanhan rakennuksen kunnostus, hybridivaihtoehto, jossa vanha koulu purettaisiin, tilalle tuotaisiin siirtokelpoinen rakennus ja vanha liikuntasali säilyisi ennallaan, sekä ratkaisu, jossa koulutoiminta lopetettaisiin Karhella kokonaan.
Oma lähtökohtani on, että koulutyön Karhella tulee ehdottomasti jatkua ja meidän tulee valita vaihtoehto, joka turvaa koulun toiminnan mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Esillä olleista vaihtoehdoista kokonaan uuden koulurakennuksen ja uuden liikuntasalin taakse oli näin ollen helppo kääntyä. Tällä vaihtoehdolla turvaamme opetuksen jatkumisen Karhella jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Myös asiassa esitetyt taloudelliset argumentit tukivat päätöstäni.
Toinen päätöksenteossa eniten esillä ollut vaihtoehto on ollut hybridivaihtoehto, jossa siis koulurakennus purettaisiin, vanha liikuntasali jätettäisiin paikalleen ja sen kylkeen sovitettaisiin siirtokelpoinen koulurakennus. Tässä vaihtoehdossa kaupungin ei tarvitsisi heti investoida kuin murto-osa verrattuna täysin uuteen, kiinteään rakennukseen, vaan rakennuksesta maksettaisiin vuosimaksua sen toimittajalle.
Näitä vaihtoehtoja vertaillessa pysyin edelleen vahvasti kannassani. Vertailtaessa siirtokelpoisen rakennuksen vuosimaksua ja kokonaan uuden koulun rakentamista, kulut kohtaavat yleensä noin 15–16 vuoden kohdalla. Kulujen kohtaamisvaiheessa molemmat ovat maksaneet kaupungille keskenään suunnilleen saman verran. Mitä meillä siis on noin 15-16 vuoden kuluttua vertailtaessa edellä mainittuja vaihtoehtoja? Kiinteä koulurakennus, jolla on käyttöikää vielä vuosikymmeniä tai 15 vuotta vanha, siirtokelpoinen rakennus, jonka kyljessä on purkukuntoinen, vanha liikuntasali. Itselleni valinta näiden välillä oli helppo.
Kolmas, ainakin julkisuudessa kovasti esillä ollut vaihtoehto on vanhan rakennuksen säilyttäminen, rakennuksen suojelu tai vain vanhan rakennuksen eniten vaurioituneiden osien saneeraus. Saneeraus olisi suuri ja kallein vaihtoehto, eikä takuita rakennuksen säilyvyydestä tuleviksi vuosiksi voida antaa, mikäli esimerkiksi mikrobikasvusto alkaisi uudestaan leviämään paikalleen jätetyissä vanhoissa rakenteissa. Ainoastaan huonokuntoisimpien osien korjaus vain siirtäisi ongelmaa muutamalla vuodella eteenpäin.
Mitä tulee rakennuksen suojeluun, haluaisin lisätä vielä sen verran, että jos se jostain kumman syystä koulun kohdalla toteutuisi, opetus Karhella tulisi oman arvioini mukaaa loppujen lopuksi päättymään. Tässä tapauksessa oppilaita alettaisiin kuljettaa Ylöjärven muihin kouluihin ja hetken päästä todennäköisesti todettaisiin, että systeemi voi jatkua, koska homman huomattaisiin toimivan tälläkin tavoin ja olevan kaiken lisäksi myös ylivoimaisesti halvin vaihtoehto kaupungille.
Asian tiimoilta on noussut myös esiin mielipiteitä, joiden mukaan oppilaita ei enää joidenkin vuosien päästä riittäisi Karhen kouluun. Tähän en itse usko. Uusi koulurakennus tuo jatkuvuutta ja vetovoimaa Karhen alueelle, uudet asukkaat ja lapsiperheet uskaltavat muuttaa alueelle, kun kylän keskuksen, koulun, tulevaisuus on turvattu vuosikymmeniksi eteenpäin. Valmistelussa oleva kaava tuo alueelle lisää rakennuspaikkoja, mikä varmasti myös lisää alueen vetovoimaa.
Suomessa ei ole vuosikausiin uutisoitu kyläkouluista mitään muuta kuin niiden lakkauttamisista. Ollaan me siis Ylöjärvellä rohkeita edelläkävijöitä, katkaistaan näiden uutisten virta ja näytetään muulle maalle, että kyläkouluihin on kannattavaa satsata.
Tomi Saaristo
kaupunginvaltuutettu, teknisen lautakunnan puheenjohtaja (ps.)
Julkaistu Ylöjärven uutisissa 4.5.2022
