”Arvoisa puhemies! Suomessa on järjestetty kansanäänestyksiä hyvin harvoin. Tilanne on maassamme hyvin erilainen kuin Sveitsissä, jossa asukkaat voivat ilmaista kantansa suoran demokratian keinoin varsin monissa asioissa. Suomi liitettiin euroalueeseen Lipposen hallituksen aikana ilman uutta kansanäänestystä, vaikka 90-luvun EU-kansanäänestyksen tiimoilla ei keskusteltu yhteisestä rahasta riittävän laajasti. Valitettavasti eurosta ei tullut toivottua ja mainostettua menestystarinaa. Kun Suomi otti euron käyttöön, ei nykyisen kaltaisia tai ainakaan nykyisen laajuisia ongelmia ennakoitu. Se luonnollisesti tiedettiin, että Suomen itsemääräämisoikeus kaventuisi merkittävästi markasta luopumisen myötä.

Edustaja Sarkkinen totesi tänään aloituspuheenvuorossaan, että talouskurikriteerit ovat olleet euroalueen ongelmien aiheuttajia, mutta itse asiassa ongelmia on pikemminkin aiheuttanut sovittujen sääntöjen noudattamatta jättäminen. Muun muassa Kreikka otettiin alun perin mukaan euroalueeseen vääristeltyjen tilastojen perusteella ja väärinkäytöksiä katsottiin eurohuumassa läpi sormien. Sääntöjen rikkominen on valitettavasti jatkunut siitä lähtien.

Vaikka monet Suomen talouden sisäiset ongelmat johtuvat paljolti taloutemme kulurakenteesta ja rakenteelliset uudistukset ovatkin välttämättömiä, on myös tässä keskustelussa tuotu esiin matala korkotaso eräänä merkittävänä euroalueen hyötynä. Kuitenkin esimerkiksi myös euroalueeseen kuulumattomassa Ruotsissa korkotaso on matala, joten perustelu euron mukanaan tuomasta korkohyödystä ontuu tältä osin.

En myöskään katso euron olevan ratkaisu Suomen turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin, kuten muun muassa edustaja Kantola aiemmin tänään esitti asian olevan. Turvallisuuteemme liittyvät kysymykset on ratkaistava aivan muilla keinoilla.

Valitettavasti viime vuosina EU:ta on viety kiihtyvään tahtiin kohti liittovaltiota, joiltakin osin ehkä pakon edessä mutta monelta osin ideologisista syistä. Britannian mahdollista EU-eroa kesällä käsittelevä kansanäänestys osoittanee EU:n kehityksen laajat suuntaviivat. Vaikka Britannia ei kuulu euroalueeseen, on EU- ja euroalueen toimintaa kohtaan esitetty voimakasta kritiikkiä halki Euroopan. Kritiikki koskee raha- ja talouspolitiikan lisäksi oikeutetusti muun muassa maahanmuuttokriisin hoitoa. Yleisesti onkin nähty, etteivät EU:n laajuiset ongelmanratkaisumekanismit toimi aina kovin hyvin koko Euroopan alueella.

Arvoisa puhemies! Aiheeseen liittyvää keskustelua on syytä käydä meillä Suomessakin, ja tämä kansalaisaloite on toiminut ansiokkaana keskustelun herättäjänä ainakin täällä eduskunnassa. Sivumennen sanoen tämä keskustelu on kaiken lisäksi ollut yllättävän hyvähenkistä, vaikka selvästi meillä mielipide-eroja onkin. On myös muistettava, että kansalaisaloitteessa on esitetty järjestettäväksi kansanäänestys. Siinä ei ainakaan suoraan vaadita Suomen eroa eurosta saati EU:sta.

Arvoisa puhemies! Meidän päättäjien on syytä kuunnella aidosti ja tarkalla korvalla kansan mielipidettä, vaikka tietenkin myös puolueetonta tietoa euroeron seurauksista tarvitaan vielä lisää. Tähän asiaan viitataan myös kansalaisaloitteessa. Koulutettuna kansakuntana ja seurauksista hyvin informoituina suomalaiset osaavat kyllä muodostaa tästäkin asiasta järkevän näkemyksen, jota päättäjien tulee kunnioittaa.

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa esitetty kansanäänestys toisi koko kansan näkemyksen eduskunnan tietoon, ja tällä perusteella kannatan kansanäänestyksen järjestämistä.”