EU-linjaukset nousevat kesällä päätöksenteon keskiöön – Sami Savio
Maakuntavaalien siirryttyä jälleen hamaan tulevaisuuteen pääsevät kansalaiset seuraavan kerran vaaliuurnille uutta eduskuntaa valitsemaan. Puolueet valmistautuvatkin eduskunnan istuntotauon aikana jo vaalikauden viimeiseen syksyyn ja lähestyvään vaalivuoteen. Sote-uudistuksen lykkääntyminen teettää käynnissä olevan tauon aikana lisätyötä erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, joka pitää kesällä muutaman ylimääräisen kokouksen.
Myös EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta kokoontuu perinteiseen tapaan kesätauonkin aikana. Suuren valiokunnan kokoukset ovat tärkeitä, koska ne määrittävät hallituksen neuvottelumandaatin rajat EU-pöydissä. Merkityksestään huolimatta valiokunnan linjaukset eivät saa läheskään samanlaista julkista huomiota kuin monet muut eduskunnan päätökset.
EU-maiden päämiehet kokoontuivat kesäkuun lopulla sopimaan unionin yhteisen maahanmuuttopolitiikan suuntaviivoista. On Euroopan kohtalonkysymys, että EU:n ulkorajat saadaan tukittua laittomalta siirtolaisuudelta. Brysselissä viime viikolla syntynyt ratkaisu ei kuitenkaan ole lähelläkään täydellistä. Myönteinen asia oli periaatepäätös EU:n rajavalvontavirasto Frontexin vahvistamisesta.
Kiistanalaista sitä vastoin on, vähentävätkö vai lisäävätkö Välimeren maihin kaavaillut EU:n yhteiset siirtolaiskeskukset Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden kokonaismäärää. Asiaan vaikuttaa muun muassa se, rakennetaanko keskuksia unionin rajojen sisä- vai ulkopuolelle. Yksikään maa ei ole vielä suostunut siirtolaiskeskuksen kohdevaltioksi. Myöskään niiden valmistumisaikataulusta ei ole olemassa suunnitelmaa.
Paine maahanmuuttolinjausten tiukentamiseen kasvaa useissa Euroopan maissa. Saksassa hallituspuolueet näyttävät kirjoitushetkellä päässeen alustavaan sopuun Itävallasta Saksaan pyrkivien, muihin EU-maihin jo aiemmin rekisteröityneiden turvapaikanhakijoiden kokoamisesta järjestelykeskuksiin (transit centre) sekä heidän palauttamisestaan rekisteröintimaihinsa yhteisymmärryksessä vastaanottavan maan kanssa.
Ilman kristillisdemokraattien ja sen baijerilaisen sisarpuolueen väliseen vaikeaan kiistaan löytynyttä ratkaisua Saksa olisi ajautunut vakavaan hallituskriisiin. Ennenaikaiset liittopäivävaalit olisivat tienneet Saksaa toista vuosikymmentä hallinneen liittokansleri Merkelin poliittisen uran loppua.
Suomessa perussuomalaiset ovat vaatineet hallitukselta useaan otteeseen huomattavasti nykyistä jämerämpiä otteita maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseksi. Tämä edellyttää muun muassa maamme rajojen tarkkaa valvontaa. Esimerkkiä voitaisiin ottaa Ruotsista, joka on aloittanut kuukausia kestävät rajatarkastukset useilla rajanylityspaikoilla.
Valitettavasti Sipilän hallitus ei ymmärtänyt tarttua tarjoamiimme konkreettisiin neuvoihin edes vaalikauden ensimmäisellä puoliskolla. Varsinkaan nyt kun EU-maat käyvät pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia neuvotteluja turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta sekä Euroopan unionin sisällä että sen ulkopuolella, ei Suomi saa olla yhtään sinisilmäinen. Kansallisen etumme varmistaminen on ehdottomasti maamme hallituksen ensisijainen tehtävä.
Hallituksen neuvottelutaktiikassa EU-pöydissä on muutoinkin runsaasti parantamisen varaa. Valtiovarainministeri Orpo on todennut EU:n uudesta rahoituskehyksestä käydyn julkisen keskustelun yhteydessä, että Suomi tulee tarvittaessa antamaan periksi jäsenmaksujen bruttokansantulo-osuuden kasvattamisessa. Tätä ei voida pitää järin tiukkana linjana, varsinkin kun Suomen neuvottelutaktiikka on jo hyvissä ajoin vuodettu julkisuuteen. Historia osoittaa, että liiallinen myöntyväisyyspolitiikka on johtanut ani harvoin hyvään lopputulokseen.
Sami Savio
kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu
Julkaistu Ylöjärven uutisissa 4.7.2018