Vaalikauden alkupuolella tehtyjen päätösten ja maailmantalouden piristyneen vireen ansiosta Suomen työllisyys on parantunut ja valtion velkaantuminen hidastuu. Silti valtiontalouden alijäämä on ensi vuonnakin kolmisen miljardia euroa.

Ansiotuloverotuksen keventämistä jatketaan edelleen. Se on myönteinen toimenpide ja linjassa vaalikauden aiempien ansiotulojen verotusta koskeneiden päätösten kanssa. Valitettavasti hallitus nostaa samaan aikaan kiinteistöverotuksen lakisääteisiä prosenttirajoja ja kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta. Asumismenojen kasvu jatkuukin monessa taloudessa, mikä kirpaisee pahimmin pienituloisia yksinasuvia.

Eläkkeiden kasvuvauhdin ollessa minimaalinen jää muihin välttämättömiin menoihin aiempaa vähemmän rahaa. Eläkeläisten lisäksi lapsiperheiden tilanne vaatisi valtiovallalta erityistä huomiota. Suomalaisten syntyvyys on laskenut alimmilleen sitten 1860-luvun nälkävuosien, joten toimia syntyvyyden parantamiseksi kaivattaisiin kipeästi. Silti verotuksen lapsivähennys ei saa hallituksen suunnitelmissa enää jatkoaikaa. Pieni- ja keskituloisille suunnatun vähennyksen lopettaminen voi tuoda nelilapsiselle perheelle jopa 400 euron vuosittaisen lisälaskun.

Lapsivähennys otettiin aikanaan käyttöön pehmentämään Stubbin hallituksen tekemiä 110 miljoonan euron lapsilisäleikkauksia. Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostamiseen kohdennetaan nyt 9,5 miljoonaa euroa, joten yksinhuoltajakorotus nousee noin viidellä eurolla kuukaudessa. Toimenpide on oikeansuuntainen mutta riittämätön.

Perussuomalaiset esittävät vaihtoehtobudjetissaan lapsivähennyksen jatkamista. Korvaavia säästöjä on saatavissa muun muassa kilpailua vääristävistä yritystukimuodoista, esimerkiksi laivanvarustamoille matkustajaliikenteeseen myönnetystä tuesta.

Myös veronmaksajille jo tähän mennessä satoja miljoonia euroja maksanut tuulivoiman syöttötariffi on syytä lakkauttaa ja antaa tuulivoiman kilpailla markkinaehtoisesti muiden energiamuotojen kanssa.

Hallitus päätti tehostaa terrorismin vastaista toimintaa loppukesän tapahtumien seurauksena. Poliisitoimelle annettavat määrärahat kasvavat, samoin Suojelupoliisin resurssit. Terrorismin ehkäisemiseksi tarvitaan kuitenkin myös pikaisia lainsäädännöllisiä muutoksia. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden piilottelu viranomaisilta ja tähän avustaminen on säädettävä pikaisesti rangaistaviksi teoiksi.

Budjettivääntö on käynnistynyt hieman pienemmässä mittakaavassa myös Ylöjärvellä. Lautakunnissa pohditaan parhaillaan ensi vuoden määrärahatarvetta. Vaikka kaupungin taloustilanne on parantunut takavuosiin verrattuna, se ei ole vielä riittävän vakaalla pohjalla.

Aiemmat leikkaukset perusopetuksen määrärahoista ovat jo herättäneet vilkasta kuntalaiskeskustelua. Samaan aikaan Vanhan Räikän kunnostukseen vaaditaan 1,2 miljoonan euron rahoitusta kaupungin budjetista. Rajallisten resurssien maailmassa ja erityisesti suurten menoerien kohdalla on usein tehtävä arvovalintoja.

Kaupunginvaltuusto käynee kipakan keskustelun siitä, pidetäänkö historiallisen rakennuksen entisöintiä verovaroin lasten oppimisedellytysten turvaamista tärkeämpänä. Varsinkaan vallitsevassa taloustilanteessa molempien vaatimusten tyydyttäminen ei liene mahdollista. Henkilökohtaisesti arvostan enemmän satsauksia tulevaisuuteen.

Sami Savio

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu

Julkaistu Ylöjärven uutisissa 6.9.2017